Mutkat suoriksi, sano Helsingin Sanomat, kun Venäjällä pelotteli

Sanomavahdin ei ollut alun alkaen tarkoitus olla mikään tiiviiseen tahtiin uusia blogitekstejä tuottava sivusto, vaan hieman harvemmin päivittyvä Helsingin Sanomien uutisointiin keskittyvä blogi. On kuitenkin osoittautunut kesähelteiden pehmentäneen Helsingin Sanomien toimituksen päät siihen malliin, että Helsingin Sanomien objektiivisuutta ja hyvän journalismin periaatteita halventavia juttuja tulee nyt käytännössä päivittäin. Yhteistä näille tuntuu olevan Venäjän pelon synnyttäminen, tai ikävä kyllä ennemminkin sen ylläpitäminen. Tämän takana on luonnollisesti Helsingin Sanomien avoin Nato-myönteisyys. Joten käydäänpä jälleen lehden tuore juttu läpi kriittisen kamman avulla.

Helsingin Sanomat otsikoi:

"Nato: Venäjän sotilaallinen väliintulo Ukrainassa hyvin todennäköistä"

Lehden tarjoamassa haastatteluvideossa Rasmussen kertoo näkemyksensä, jonka mukaan on mahdollista tai peräti todennäköistä, että Venäjä käyttää humanitääristä apua tekosyynä sotilaalliselle väliintulolle Ukrainaan. Tämä analyysin tarjoaa Helsingin Sanomien lukijoille sama henkilö, joka kertoi taannoin Venäjän pyörittävän mm. Greenpeacea omien kaasupoliittisten etujensa pohjalta. Ikävä kyllä kyseinen tiedonanto jäi Helsingin Sanomilta uutisoimatta, vaikka lehti muuten tuntuu uutisoivan lähes kaiken Rasmussenin sanoman.

Helsingin Sanomat jatkaa vakuutteluaan lehdelle ominaisen, nimettömäksi jätetyn lähteen muodossa:

"Ukrainan armeijan edustajan mukaan Venäjä on koonnut 45 000 sotilaan joukot Ukrainan vastaiselle rajalle. Edustajan mukaan Venäjällä olisi rajalla myös runsaasti raskasta sotakalustoa, kuten tankkeja, ohjusjärjestelmiä ja sotilaskoneita."

Kuten Helsingin Sanomat itse jutussaan toteaa, Nato arvioi Venäjän joukkoja olleen vajaa viikko sitten rajalla noin 20000. Sen sijaan joku Ukrainassa on nyt sanonut joukkoja olevan peräti 45000. Kuka näin sanoi, jää ainakin lehden lukijalle täydelliseksi mysteeriksi.

Lisäksi on vaikea arvioida kuinka luotettavina ukrainalaislähteitä tulisi ylipäätään pitää, kun jopa Ukrainan parlamentin puhemies Alexander Turchynov on kertonut maansa tiedusteluviranomaisten toistuvasti antaneen paikkansapitämätöntä tietoa Venäjän mahdollisista aikeista. Tämän lisäksi Venäjä itse on kiistänyt Naton väitteet.

Venäjän suora kiistäminen on toki hyvin helppoa, joten Sanomavahti ei lähde pitämään Venäjänkään lausuntoa minään ehdottomana totuutena. Venäjä kuitenkin nostaa esiin pari uskottavan kuuloista vasta-argumenttia. Ensinnäkin näin nopea joukkojen lisääminen on oletettavasti hankalaa, ellei jopa mahdotonta, ja ennen kaikkea se olisi todella vaikea toteuttaa Venäjän rajoilla olevien ETYJ-edustajien huomaamatta. Kolmanneksi Venäjä vetoaa siihen, ettei mm. Avoin taivas -lentojen puitteissakaan ole tullut ilmi Naton väittämiä joukkojen keskittämisiä vasten Ukrainan rajaa.

Ylipäänsä sekä Nato, että Ukraina esittävät jälleen väittämiä, joiden tueksi eivät tarjoa minkäänlaista näyttöä. Ja jälleen kerran meidän tulisi vain uskoa, mitä meille sanotaan.

Helsingin Sanomat jatkaa:

"Venäjän presidentin avustaja sanoi aiemmin tänään, että Venäjä lähettää Ukrainaan humanitaarista apua vain, jos kaikki osapuolet suostuvat siihen. Ukraina on toistuvasti ilmaissut huolensa, että Venäjä hyökkää maahan humanitaarisen operaation varjolla. Myös monet muut länsimaiset poliitikot ovat sanoneet, että Venäjän yksipuolinen yritys lähettää Ukrainaan humanitaarista apua tulkittaisiin hyökkäykseksi."

Tämänpäiväisestä presidentin avustajan ilmoituksesta kirjoittaessaan Helsingin Sanomat yrittää ilmeisesti kiemurella eroon eilisestä uutisestaan, jonka mukaan Venäjä olisi ollut viemässä apua Ukrainaan muiden mielipiteistä välittämättä. Lehti kirjoittaa ikään kuin vasta tänään olisi selvinnyt asian todellinen laita. Näinhän asia ei kuitenkaan ollut, kuten Sanomavahti osoitti 10/8/14 kirjoituksessaan.

Huomionarvoista on myös, ettei Helsingin Sanomat kerro jutussaan siteeraamansa Putinin avustajan samaisessa infossa antamaa ilmoitusta siitä, ettei avustuskuljetuksella tule olemaan minkäänlaista armeijan saattuetta. Ehkä sen kertominen lukijoille olisi vienyt pohjaa jutun uhkaavalta viestiltä?

Helsingin Sanomien tapaa käsitellä tätä koko Venäjän vaatimaa avustusoperaatiota voisi hyvinkin pitää jopa tarkoituksellisen vääristelevänä. Venäjä kertoi hyvin selvästi alusta asti toimittavansa apua Ukrainaan vain kansainvälisen yhteistyön merkeissä, Punaisen Ristin alaisuudessa. Missään vaiheessa ei ole ollut kyse "Venäjän yksipuolisesta yrityksestä", ellei sellaiseksi tulkita Venäjän ainoana maana esiin nostamaa huolta siviilien elinolosuhteista Ukrainassa.

Tänään myös varmistui yhteisymmärryksen Ukrainan kanssa avun toimittamiseksi löytyneen. Kun kerran tämä on ollut Helsingin Sanomien toimituksen tiedossa, on erittäin omituista, ettei sitä katsota aiheelliseksi mainita tämän jutun yhteydessä, vaan se on kerrottu toisen jutun yhteydessä. 

Jälleen kerran siis Helsingin Sanomat syyllistyy äärimmäisen toispuoliseen, jopa harhaanjohtavaan uutisointiin pyrkiessään keinoilla millä hyvänsä ylläpitämään suomalaisten Venäjän pelkoa. Helsingin Sanomat ymmärtää tällaisen voivan hyvinkin nostaa kansalaisten Nato-kannatusta, kuten tuoreissa gallupeissa on havainnoitu. Sillä ei kuitenkaan ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä hyvän journalismin tai objektiivisuuden kanssa.