Helsingin Sanomien uhmakas ja arvaamaton pääkirjoitus

Helsingin Sanomat valottaa tuoreessa pääkirjoituksessaan Venäjän langettamien pakotteiden taustoja lehdelle ominaiseen tyyliinsä. Venäjä on uhmakas ja arvaamaton, alleviivaa Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomat aloittaa:

"On käynyt selväksi, etteivät lännen pakotteet ainakaan vielä tehoa. Venäjä ei ole muuttanut politiikkaansa Ukrainan suhteen."

Tämä on täysin totta. Lännen pakotteet eivät toimi. EU:lla ei yksinkertaisesti ole itsellään varaa sellaisiin pakotteisiin, jotka todella tuntuisivat Venäjällä asti. Monille isoille EU-maille Venäjän kauppa on ensiarvoisen tärkeää.

Venäjä ei ole myöskään muuttanut Ukrainan politiikkaansa. Venäjä korostaa yhä neuvottelujen välttämättömyyttä, tulitauon välitöntä voimaan saattamista, lännen roolia Ukrainan johdon valtuuttamien sotatoimien hillitsevänä tekijänä, sekä humanitäärisen kriisin välitöntä uhkaa ja sen torjumista. Venäjä on myös itse pyytänyt ETYJin edustajia tarkkailemaan rajaansa, jonka yli erityisesti Yhdysvallat on toistuvasti syyttänyt Venäjän lähettävän aseita ja miehiä Ukrainaan.

Toistaiseksi näiden yhdysvaltalaisväitteiden tueksi ei ole kyetty esittämään minkäänlaisia todisteita eikä syystä tai toisesta ainakaan Helsingin Sanomia moinen todisteiden uupuminen ole haitannut millään tavoin. Kun puoli on valittu, se on valittu. Objektiivinen uutisointi on slogani mainoksia varten. Helsingin Sanomien olisikin ehkä syytä pohtia minkälaisia konkreettisia muutoksia lehti peräänkuuluttaa Venäjän Ukrainan politiikkaan - siis todennettujen faktojen valossa. Hyvälle journalismille ominaista on välttää perättömien, varmistusta vailla olevien huhujen uutisoiminen ikään kuin todeksi osoitettuina tietoina.

Helsingin Sanomat kirjoittaa:

"Koko ajan on varauduttava myös Venäjän ja Ukrainan väliseen avoimeen sotaan."

Sanomavahti ei aivan ymmärrä miksi Helsingin Sanomat halusi ujuttaa juttuunsa myös tällaisen aspektin yhden irrallisen lauseen muodossa. Onko kyse lehden avoimen Nato-myönteisistä kannoista, ja sota Ukrainassa nähdäänkin tilaisuutena rummuttaa hieman Venäjän pelkoa suomalaisiin? Siksikö olisi koko ajan varauduttava sotaan? Ja vieläpä avoimeen sellaiseen Helsingin Sanomien vihjatessa Venäjän käyvän jo sotaa Ukrainassa. Mihin tämä syytös perustuu, ei selviä Sanomavahdille. Ilmeisesti kyse on lähinnä uskon asiasta. Ja Helsingin Sanomathan uskoo.

Toistaiseksi mikään ei viittaa Venäjällä olevan haluja puuttua sotilaallisesti Itä-Ukrainan tilanteeseen, eikä edes aseviennistä yli rajan ole olemassa minkäänlaisia todisteita. Jos ja kun todisteita ei ole, ei pitäisi julistaa tuomiotakaan. Siinä missä länsimaat, erityisesti Nato-sellaiset, pohtivat jatkuvasti erilaisen Ukrainan sotavoimia hyödyttävän avun toimittamista Ukrainaan tai ovat sitä jo toimittaneet, on Venäjä toistuvasti painottanut neuvottelujen sekä kansainvälisen yhteisön yhteisten ponnistelujen tärkeyttä tilanteen rauhoittamiseksi.

Helsingin Sanomat kirjoittaa:

"On mahdollista, että Venäjä pyrkii yhä jonkinlaiseen sopuun ja bluffaa kovilla vastapakotteilla, koska ei halua näyttää heikolta."

On siis peräti mahdollista, että Venäjä pyrkii jonkinlaiseen sopuun, kertoo Helsingin Sanomat. Ilmeisesti Venäjän toistuvat viestit heidän halukkuudestaan ylläpitää hyvät länsisuhteet sekä mahdollisuus avoimelle dialogille ovat Helsingin Sanomille viesti jostain aivan muusta kuin halusta sopuun. Samoin Venäjän pitkään jatkunut kärsivällisyys länsimaiden pakotteiden edessä ennen vastapakotteita oli ilmeisesti kieroa Venäjän "bluffia".

Helsingin Sanomat jatkaa:

"Mutta on myös mahdollista, että Venäjän johto on valmis eristämään maata lännestä pysyvämmin. Presidentti Vladimir Putin on sanonut rakentavansa vastavoimaa liberaalille lännelle ja korostanut kansallisen identiteetin merkitystä."

Tässä kohtaa Helsingin Sanomat kompastuukin jo kunnolla. Venäjä ei ole missään vaiheessa ilmoittanut olevansa "valmis eristämään maan lännestä", eikä edes vihjannut moista. Kuten todettua, Venäjä on toistuvasti ilmaissut toivovansa hyviä suhteita länteen, sekä painottanut suhteen tärkeyttä molemmille osapuolille. Sen sijaan länsimaat itse ovat viime aikoina pyrkineet määrätietoisesti eristämään Venäjän lännestä mm. lukuisten pakotteiden sekä äärimmäisen syyllistävien puheenvuorojen muodossa. Yhdysvallat mm. kertoi 8.8.14 suhtautuvansa Venäjän mahdollisesti Ukrainalle tarjoamaan humanitäärisen apuun Venäjän suorittamana Ukrainan "invaasiona", jonka lisäksi Nato ilmoitti jokin aika sitten Venäjän olevan heille nyt vihollinen. Ironista on, että lännen Venäjälle asettamat pakotteet ovat vain vauhdittaneet Venäjän jo ennen Ukrainan tilanteen eskaloitumista alkanutta erkaantumista Yhdysvalloille elintärkestä dollarikaupasta, kuten mm. Bloomberg huomioi.

Lisäksi on huomioitava, ettei Putin ole sanonut rakentavansa vastavoimaa "liberaalille lännelle". Sanomavahdille jää ylipäänsä epäselväksi tämän väitteen lähde, koska Helsingin Sanomille tuttuun tyyliin väitteet esitetään ilman minkäänlaisia lähdeviitteitä.

Venäjä on yhdessä Brasilian, Kiinan, Intian sekä Etelä-Afrikan kanssa luonut BRICS-maiden liiton, jonka tavoitteena on haastaa länsi- ja dollarivetoisten talousliittojen ylivalta, sekä juuri luodun Kiinan juania valuuttana käyttävän BRICS-pankin kautta synnyttää vastavoima IMF:lle ja Maailmanpankille. Jos siis halutaan puhua liberalismin vastaisuudesta, pitäisi sanan eteen lisätä etuliite "uus-". Helsingin Sanomat kuitenkin haluaa antaa kuvan Venäjästä maana, jossa karsastetaan länsimaista liberalismia niin paljon, että sille rakennetaan valtiojohtoisesti vastavoimaa.

Tätä korostaakseen Helsingin Sanomat kirjoittaa seuraavaksi:

"Nyt Venäjä on päivä päivältä autoritaarisempi maa, jossa kansallismielisyys on vallannut koko poliittisen tilan."

Tämä tyyli on Helsingin Sanomille hyvin ominaista. Esitetään epämääräinen väittämä, jota ei vaivauduta perustelemaan mitenkään. Venäjä on "päivä päivältä autoritaarisempi maa" ja sillä selvä. Sanomavahti jää arvuuttelemaan millä tapaa tällainen edustaa hyvää journalismia, kun Helsingin Sanomat jo jatkaa:

"Propagandalla, Krimin miehityksellä ja julkisen sektorin palkankorotuksilla huippulukuihin innostettu Putinin kansansuosio tukee tätä kehitystä. Hurja suosio toisaalta myös pienentää Putinin tilaa kompromissiin lännen kanssa, sillä yllytetty kansallismielisyys ei salli pehmoilua."


Helsingin Sanomat on siis yhä vakuuttunut Venäjän mediassa jylläävästä propagandasta, jota vastaan kansalaiset ovat täysin voimattomia. Sanomavahti osoitti kuitenkin heinäkuussa Helsingin Sanomien olevan täysin impotentti arvostelemaan venäläisiä tiedoitusvälineitä syyllistyessään itse käytännössä kaikkeen mistä venäläisiä kollegoitaan syyttää. On melko hellyyttävä ajatus, että Helsingin Sanomien toimituksessa todella uskotaan vakaasti 144 miljoonan venäläisen olevan täysin Putinin aivopesemiä ressukoita, jotka eivät kykene ymmärtämään omaa parastaan.

Ja koska Putin on nyt suositumpi kuin koskaan, Sanoma-konsernin omistaman Moscow Times -lehden uutisoiman tuoreen gallupin mukaan kannatus on peräti 87 %, päättelee Helsingin Sanomat Putinin tilanteen olevan erityisen tukala. Tämä on mielenkiintoinen väittämä lehdeltä ottaen huomioon samassa jutussa esitetyt vihjailut propagandan alistamista venäläisistä. Tämän logiikan mukaanhan Putin voisi tehdä mitä tahansa ilman, että se vaikuttaisi hänen kannatukseensa ainakaan negatiivisesti. Sanomavahti on toki aiemminkin huomauttanut, ettei logiikka ole Helsingin Sanomien vahvin puoli. Tärkeintä on lehden antama viesti, ei sen paikkansapitävyys.

Helsingin Sanomat päättää:

"Joka tapauksella Suomella on nyt aiempaa arvaamattomampi ja uhmakkaampi naapuri pääosapuolena kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa."


Toisinaan tuntuu typerältä toistella tämän olevan hyvin tyypillistä Helsingin Sanomille, mutta ikävä kyllä tätä tosiasiaa on vaikea ohittaakaan. Venäjä on nyt siis aiemmin varoittamansa vastapakotteet julkistettuaan "aiempaa arvaamattomampi ja uhmakkaampi". Kun EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet pakotteita Venäjälle kierros kierroksen perään, ovatko hekin käyttäytyneet uhmakkaasti ja arvaamattomasti? Eivät tietenkään. Helsingin Sanomat on koostanut pakotteista artikkeleja, joissa pakotteet on tuotu esiin välttämättöminä ja loogisina toimenpiteitä Ukrainan turvaamiseksi. Vaikka lehti siis itsekin myöntää, ettei niillä ole ollut vaikutusta.

Helsingin Sanomien maailmassa vain Venäjä on uhmakas ja arvaamaton. Ilman uhmakasta ja arvaamatonta naapuria Nato-kannatuksen pienoinen nousu saattaisi katketa. Ja sitähän Helsingin Sanomat ei halua.